Henkilökohtaisten suojavarusteiden pula vaarantaa terveydenhuollon työntekijöitä maailmanlaajuisesti

WHO kehottaa teollisuutta ja hallituksia lisäämään valmistusta 40 prosenttia vastatakseen kasvavaan maailmanlaajuiseen kysyntään

Maailman terveysjärjestö on varoittanut, että vakavat ja kasvavat häiriöt henkilösuojaimien maailmanlaajuisessa tarjonnassa – kasvavan kysynnän, paniikkiostamisen, hamstraamisen ja väärinkäytön vuoksi – vaarantavat ihmishenkiä uuden koronaviruksen ja muiden tartuntatautien takia.

Terveydenhuollon työntekijät luottavat henkilökohtaisiin suojavarusteisiin suojellakseen itseään ja potilaitaan tartunnalta ja muiden tartuttamiselta.

Mutta pulasta lääkäreitä, sairaanhoitajia ja muita etulinjan työntekijöitä on vaarallisen huonosti varustautunut COVID-19-potilaiden hoitoon, koska tarvikkeiden, kuten käsineiden, lääkintänaamarien, hengityssuojaimien, suojalasien, kasvosuojusten, kylpytakkien ja esiliinojen, saatavuus on rajallista.

”Ilman turvallisia toimitusketjuja terveydenhuollon työntekijöille ympäri maailmaa aiheutuva riski on todellinen. Teollisuuden ja hallitusten on toimittava nopeasti tarjonnan lisäämiseksi, vientirajoitusten helpottamiseksi ja keinottelun ja hamstraamisen lopettamiseksi. Emme voi pysäyttää COVID-19:ää suojelematta ensin terveydenhuoltoalan työntekijöitä", sanoi WHO:n pääjohtaja tohtori Tedros Adhanom Ghebreyesus.

COVID-19-epidemian alkamisen jälkeen hinnat ovat nousseet jyrkästi. Kirurgiset maskit ovat lisääntyneet kuusinkertaisiksi, N95-hengityssuojaimet ovat kolminkertaistuneet ja kylpytakit kaksinkertaistuneet.

Toimitusten toimittaminen voi kestää kuukausia, ja markkinoiden manipulointi on laajalle levinnyttä, ja varastot myydään usein eniten tarjoavalle.

WHO on tähän mennessä toimittanut lähes puoli miljoonaa henkilökohtaista suojavarustusta 47 maahan*, mutta tarvikkeet ovat loppumassa nopeasti.

WHO:n mallinnuksen perusteella COVID-19-vastukseen tarvitaan arviolta 89 miljoonaa lääketieteellistä maskia joka kuukausi. Tutkimuskäsineiden osalta tämä luku nousee 76 miljoonaan, kun taas kansainvälinen suojalasien kysyntä on 1,6 miljoonaa kuukaudessa.

WHO:n viimeaikaiset ohjeet vaativat henkilönsuojaimien järkevää ja asianmukaista käyttöä terveydenhuollon ympäristöissä sekä toimitusketjujen tehokasta hallintaa.

WHO tekee yhteistyötä hallitusten, teollisuuden ja Pandemic Supply Chain Networkin kanssa lisätäkseen tuotantoa ja turvatakseen päästöoikeuksia kriittisesti kärsiville ja riskialttiille maille.

Vastatakseen kasvavaan maailmanlaajuiseen kysyntään WHO arvioi, että teollisuuden on lisättävä tuotantoaan 40 prosenttia.

Hallitusten tulisi kehittää kannustimia teollisuudelle tuotannon lisäämiseksi. Tähän sisältyy henkilösuojaimien ja muiden lääkintätarvikkeiden vienti- ja jakelurajoitusten lieventäminen.

WHO tarjoaa joka päivä ohjausta, tukee turvallisia toimitusketjuja ja toimittaa kriittisiä laitteita apua tarvitseville maille.

NOTE TO EDITORS

COVID-19-epidemian alkamisen jälkeen WHO:n henkilönsuojaimia saaneet maat ovat muun muassa:

· Länsi-Tyynenmeren alue: Kambodža, Fidži, Kiribati, Laon demokraattinen kansantasavalta, Mongolia, Nauru, Papua-Uusi-Guinea, Samoa, Salomonsaaret, Tonga, Vanuatu ja Filippiinit

· Kaakkois-Aasian alue: Bangladesh, Bhutan, Malediivit, Myanmar, Nepal ja Itä-Timor

· Itäinen Välimeren alue: Afganistan, Djibouti, Libanon, Somalia, Pakistan, Sudan, Jordania, Marokko ja Iran

· Afrikan alue: Senegal, Algeria, Etiopia, Togo, Norsunluurannikko, Mauritius, Nigeria, Uganda, Tansania, Angola, Ghana, Kenia, Sambia, Päiväntasaajan Guinea, Gambia, Madagaskar, Mauritania, Mosambik, Seychellit ja Zimbabwe